Aikuisenkin kannattaa pelata

Julkaistu Julkaistu: Blogi

Tunnen paljon aikuisia, jotka pelaavat mobiili- ja videopelejä. Tunnen heitä niin paljon, että Pokémon GO -pelistä seurannut mielensäpahoittamisen aalto onnistui hämmästyttämään: pelaaminen on ajanhukkaa ja lapsellista, pelaava aikuinen on jäänyt teinivuosiensa tasolle tai taantunut sinne, pelaava aikuinen näyttää typerältä. Aikuismaisempaa ja järkevältä näyttävää käytöstä olisi tietysti läträtä viinan kanssa ja haastaa riitaa taksijonossa tai hikoilla tavaratalon konkurssimyynnin 300 metrin letkassa metsästämässä olemattomia alennuksia. Aikuisten kannattaisi kuitenkin pelata monestakin syystä.

Outi_Lammi_aikuiset_ja_pelaaminen
Kuvakaappaus Apestorm-pelistä.

Pelaaminen itsessään on melkoista aivojumppaa, koska se vaatii mm. keskittymistä, näppäryyttä, nopeaa havaitsemista ja havaittuun reagointia, ongelmanratkaisukykyä, asioiden muistamista ja niiden aktiivista mielessä pitämistä. Pelaaminen myös harjaannuttaa näitä kaikkia ja sen huomaa nopeasti itsessään. Se mitkä kognition osa-alueet milloinkin painottuvat vaihtelee tietysti pelityypin mukaan.

Pelaaminen kehittää aktiivisen oppimisen taitoja, joita tarvitaan esimerkiksi alituiseen päivittyvissä työympäristöissä. Ei pienehköihin versiopäivityksiin koulutusta tarjota, vain onnekkaimmat saavat sellaista siinä vaiheessa kun siirtyvät työasemalta pilveen. Pelien säännöt ja hyvät käytännöt opitaan pitkälti kokeilemalla ja oivaltamalla sekä etsimällä aktiivisesti tietoa. Vuosisatoja vanhoihin sääntöihin perustuvien klassikoiden, kuten shakin ja gon mobiiliversiot vaativat nekin vähintään sovellukseen perehtymistä, jotta asetukset saa mieleisikseen.

Edellisestä seuraa, että vastoin yleistä käsitystä pelaamisella on sosiaalinen ulottuvuutensa. Aikuisten verkkokeskusteluksi ymmärretään omien saavutusten luettelointi tai julkaisu kuvina, keskusteluun osallistuvien omien mielipiteiden latelu vuoron perään ja välillä joku vetää herneen nenään kuvitellun loukkauksen vuoksi. Luontevaa ja rakentavaa verkkokanssakäymistä oppii vain sitä harjoittelemalla ja mm. pelien ympärillä sitä käydään. Peleistä keskustellaan niiden omilla foorumeilla tai somessa, peleihin liittyvää tietoa haetaan blogeista ja verkkosivuilta, pelaajat julkaisevat videoita, joista edelleen seuraa vuorovaikutusta. Eikä pidä unohtaa, että monia pelejä pelataan yhdessä muiden kanssa.

Työssä oppimisessa ja henkilöstön kehittämisessä hyödynnetään peliajattelua. Termit gamification (pelillistäminen) tai serious gaming eivät tarkoita pelaamista sellaisenaan, mutta pelimaailmasta omaksuttuja toimintatapoja kuitenkin. Kun virtuaalisessa ympäristössä toimimiseen on tottunut yhdessä kontekstissa, se ei ole kulttuurishokki toisessakaan. Pokemon GO:n tyyppinen peli on hyvä esimerkki reaalimaailman ja jatketun todellisuuden hyödyntämisestä, jollainen yleistyy väistämättä myös ”vakavammin” otettavissa asiayhteyksissä. Jo nyt parhaat oppimisympäristöt ja -sovellukset hämärtävät reaali- ja virtuaalimaailmojen rajaa, jatkossa yhä fiksummin käyttöliittymin.

Viimeinen hyvä syy aikuisen pelaamiselle ei ole missään nimessä vähäisin: omat lapset. Kasvattajan olisi hyvä perehtyä edes pintapuolisesti siihen mikä on lapsen todellisuutta ja pelit ovat siitä merkittävä osa. Suurin osa aikuisista on täysiä tomppeleita siinä mitä tulee lasten elämään maailmamme virtuaalisessa ulottuvuudessa. Jos lapsi on osan ajastaan tilassa, jota vanhempi ei käsitä, seuraa hämmennystä: asioista huolestutaan silloin kun siihen ei ole mitään syytä tai vastaavasti ei huomata milloin olisi tarpeen puuttua ja asettaa rajoja.

Jaa Facebookissa!
Jaa Twitterissä!
Jaa Linkedinissä!
Jaa Pinterestissä!
Seuraa Youtube-kanavaa!
Lähetä linkki kaverille!
ageismi ajanhallinta esiintyminen esitysgrafiikka esitysgrafiikkakoulutus etätyö Evernote Excel Excel-koulutus Instagram iOS itsensä johtaminen kaavio kirjat koulutus kuva Microsoft Office Microsoft Office -koulutus monipaikkatyö muistikirjaohjelma office 365 OneNote OneNote-koulutus oppiminen peliajattelu Pivot-taulukko PowerPoint PowerPoint-koulutus PowerPoint-vinkki presentaatio Prezi Prezi-koulutus sosiaalinen media sparkline sparkline-kaavio Sway sähköposti tietotyö tuottavuus työssäoppiminen uusi työ visuaalinen ajattelu visualisointi webinaari yrittäjyys

3 kommenttia “Aikuisenkin kannattaa pelata

  1. Hyvä juttu Outi!

    Olen pelannut videopelejä poikieni kanssa koko lapsuus- ja teini-iän, en ole koskaan tuntenut että se olisi hölmöä. Päin vastoin, meillä on ollut paljon mukavia keskusteluja yhteisistä kiinnostuksen kohteista.
    Sitä paitsi, muksuissa herää kunnioitus kun äiti päihittää heidät Tiger Woods -golfpelissä! ????

    Ihan konkreettistakin hyötyä on pelaamisesta ollut: Golfarina tietty parhaat golfvideopelit veivät jonkun verran vapaa-aikaa. Lempikenttiäni pelissä oli TPC at Sawgrass joka on ihan oikea kenttä Floridassa. Pääsin sitä pelaamaan ja koska videopeli oli hyvin todenmukainen griinien kallistuksia myöden tein kierroksella todella hyvän tuloksen: 87 brutto!

    19 v junnumme houkuttelee minua nyt kovasti Pokemon Go:n pariin, eka Charmander jo napattu. Lisäksi olen iloinen että peli vetää nuoria ulos: Harvemmin kuulee että ”äiti, käyn heittämässä 10 km järvilenkin, pitää hautoa yksi muna”, vai mitä?

    1. Hyviä esimerkkejä Jaana! Peli ja pelaaminen voi tosiaan palvella montaa tarkoitusta ja peleistä tuttua hiipii koko ajan myös arkielämään. Ehkä pelaamalla totuttaa itsensä myös tulevaisuuden käyttöliittymiin, siltä vähän vaikuttaa, että jatketun todellisuuden sovelluksia nähdään laajemmassa käytössä silläkin puolella hyvin pian.

Vastaa