Näin saat motivoituneita ja tuottavia työntekijöitä

Julkaistu Julkaistu: Blogi

Sain käsiini kirjan nimeltä Uusi ajattelu – uusi johtaminen (Törmälä, Markkanen, Kadenius: Suomen Liikekirjat 2015). Teoksen perussanoma on, että työelämä ja johtaminen kaipaavat uudistamista, koska nykyiset toimintatavat ovat liian kankeita ja hitaita, myös vallitseva ihmiskäsitys on peräisin liukuhihnatyön ajoilta. Uudistumista ei kuitenkaan tapahdu, koska asioita lähestytään vanhan työn asenteista ja asetelmista käsin.

uusiajattelu_500x647Eräs vanhan työn tunnusmerkki on hierarkkisuus. On väliporrasta ja väliportaan väliporrasta, jotka kaikki tarvitsevat tietysti omat päällikkönsä. Hierarkioita tarvitaan mm. kontrolloimiseen ja valvomiseen, mutta myös palkitsemiseen, joka on usein seuraus kuuliaisuudesta, ei niinkään osaamisesta tai uuden oivaltamisesta. Hierarkkisuuteen liittyy myös vanhan työn ihmiskäsitys, joka on sisällöltään jotakuinkin sellainen, että työntekijän pyrkimys on saada palkkansa tekemällä mahdollisimman vähän. Tämän estämiseksi häntä pitää valvoa kellokorttileimoja ja raportteja vaatimalla. Tältä pohjalta onkin helppo ymmärtää kuluneen vuoden aikana useaan otteeseen kuullut vaatimukset työajan pidentämisestä.

Luultavasti jokainen työnantaja haluaa itselleen motivoituneita ja innostuneita työntekijöitä. Paikka, josta niitä saa paljastetaan Uusi ajattelu – uusi johtaminen -teoksessa: motivoituneet ja innostuneet työntekijät kuoriutuvat nykyisistä työntekijöistä pikku hiljaa kun heistä ryhdytään ajattelemaan uudella tavalla. Ihmisiin nimittäin pätee kaksi asiaa:

  1. Ihmiset käyttäytyvät yleensä siten kuin heidän odotetaan käyttäytyvän. Luottamusta nauttivat ihmiset toimivat luottamuksen arvoisesti ja epäluottamusta kohtaavat ihmiset välttävät vastuuta.
  2. Tietynlainen käyttäytyminen voi toteutua vain tietynlaisissa rakenteissa. Yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta tukeva rakenne ja kulttuuri luovat oppimista ja turvallisuutta. Ja näistä seuraa mm. motivaatio.

Eräs kirjan väliotsikoista kuuluu:

“Tuloksia ja tuottavuutta johdetaan työntekijöiden onnellisuuden kautta.”

Toisin sanoen, motivoitunut ja innostunut työntekijä on tuottava työntekijä. Mutta mikä sitä tuottavuutta sitten oikein on? Jos Liisa tekee 70 tuotetta 7 tunnissa ja työajan pidennyksen jälkeen 80 tuotetta 8 tunnissa, hänen tuottavuutensa ei suinkaan ole parantunut. Jos Liisa pitäisi työpaikkaansa ja omaa tehtäväänsä maailman mahtavimpana juttuna, työn ajatteleminen ei ahdistaisi häntä eikä hänen tarvitsisi vapaa-aikana käyttää energiaa työhön liittyvien ajatusten tukahduttamiseen. Niinpä hän saattaisi kuntosalilla jalkaprässissä rehkiessään oivaltaa miten tehdä 7 tunnissa 80 tuotetta. Tämä olisi sitä kaivattua tuottavuuden paranemista ja Liisakin voisi paremmin kuin puurtaessaan pitkin hampain lisää minuutteja kellokortille. Kappalemäärät tunnissa ovat tietenkin erilaista tulosta kuin tietotyön tulos, mutta ei työoloihinsa ja mikrojohtavaan esimieheensä kyllästynyttä tietotyöntekijääkään saada tuottamaan vaikka häntä istutettaisiin työpisteessään miten pitkään hyvänsä.

Kirjan viimeinen luku jäi kutkuttamaan ajatuksiani. Kirjoittajat pohtivat viestintää sekä kieltä ja sen vaikutusta ajatteluun. Sanoihin latautuu niin paljon ääneen lausumattomia merkityksiä, että ei ole ihme, jos uudesta työstä puhuessa tuntuu joskus siltä, että ei ole hyviä sanoja sen ilmaisemiseen mitä on mielessä. Lisäksi suurta osaa kielestä käytetään tavalla, joka piilottaa sen mitä tapahtuu ja luo näyttämön sille, miltä asioiden “pitää” näyttää:

“Tarvitaan uusi kieli, jotta voidaan varmistaa, että ajatukset, arvot ja käytös ovat linjassa toistensa kanssa.”

Takakansi lupasi “rohkeita – jopa radikaaleja – mutta silti hyvin perusteltuja ja realistisia ajatuksia”. Olen luultavasti jäävi arvioimaan ajatusten vallankumouksellisuutta, koska minua on hemmoteltu mm. Facebookissa toimivan Reworking of Work -ryhmän toimesta niin mahtavalla aineistolla ja keskusteluilla, että mikään kirjassa sanottu ei enää saanut minua haukkomaan henkeäni. Teos on kuitenkin erinomainen kiteytys niistä ajatuksista, joita ilmassa on juuri nyt ja joita työelämän kehittämisestä kiinnostuneiden on syytä pohtia.

Tutustu myös kirjaan liittyvään blogiin.

ageismi ajanhallinta esiintyminen esitysgrafiikka esitysgrafiikkakoulutus etätyö Evernote Excel Excel-koulutus Instagram iOS itsensä johtaminen kaavio kirjat koulutus kuva Microsoft Office Microsoft Office -koulutus monipaikkatyö muistikirjaohjelma office 365 OneNote OneNote-koulutus oppiminen peliajattelu Pivot-taulukko PowerPoint PowerPoint-koulutus PowerPoint-vinkki presentaatio Prezi Prezi-koulutus sosiaalinen media sparkline sparkline-kaavio Sway sähköposti tietotyö tuottavuus työssäoppiminen uusi työ visuaalinen ajattelu visualisointi webinaari yrittäjyys

2 kommenttia “Näin saat motivoituneita ja tuottavia työntekijöitä

  1. Hyvä tiivistys tärkeästä aiheesta, kiitos Outi!

    Kun nuo ajatukset vielä täydentää miksi -kysymyksellä (purpose, not objective), on paketti aika hyvin kasassa 🙂 Käytän hyvin tuntemaani tutkimusmaailmaa esimerkkinä: jos (kun) mitataan yksinomaan tuottavuutta ja kysymys työn tarkoituksesta ja laajempi kokonaisuus unohtuu, erinomaisen motivoitunut ja aikaansaava yhteisö tuottaa vuodessa 80 artikkelia ja raporttia, joita kukaan muu kuin kirjoittajat/arvioijat eivät lue.

  2. Kiitos kommentista. Ja todella hyvä huomio. Pitäisi kieltämättä useammin kysyä, miksi tämä tehtävä tehdään, ketä tämän raportin kirjoittaminen palvelee jne.

Vastaa