Kuka täällä määrää?

Julkaistu Julkaistu: Blogi

Olemme tottuneet pirstalaiseen arkeen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että keskittymistaitojakin kaivataan. Voisiko aivoille opettaa monipuolisempia tapoja toimia? Mielestäni voi. Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu kolumnina Suur-Jyväskylän Lehdessä 4.2.2015.

Keskittymisvaikeuksista kirjoitetaan ja puhutaan nyt paljon. Ihmiset kokevat elämänsä pilkkoutuvan statuspäivitysten kokoisiin palasiin ja kokonaisuuden hallinnan tunne katoaa. Syytä tähän ei tarvitse etsiä kaukaa. Yhdellä jos toisella on hallussaan jokin informaatiota suoltava laite, joka on oletusarvoisesti suunniteltu keskeyttämään kaikki muu mitä on meneillään. Oma mielemmekin on petollinen ja säntää kuin varkain joka ikisen piipityksen ja ilmoituksen perään – huomion kiinnittäminen käsillä olevaan tekemiseen käy työstä.

Maaliskuussa 2010 kirjoitin blogissani miten kevätväsymys ei minua vaivaa, mutta someväsymys sitäkin enemmän. Kyse oli juuri tuosta elämän pirstaloitumisen tunteesta. Kirjoituksen vastaanotto oli kaksitahoinen: Sain positiivista palautetta ja kiitettiin tärkeän asian nostamisesta esille. Toisessa ääripäässä arveltiin, että olen jotenkin viallinen, koska en kykene nykyaikaisen viestinnän vaatimaan multitaskaukseen.

Ainakin olemme päässeet eroon multitaskausharhasta. Ilmeisesti multitaskaaminen eli moneen asiaan keskittyminen onnistuu vain harvoilta. Suurin osa itseään multitaskaajana pitävistä ihmisistä vaihtaa vain nopeasti huomiotaan tehtävästä toiseen. Multitaskaukseen kykenemättömien aivojeni sijaan jäljitinkin someväsymyksen alkuaikojen innostukseen, jossa rajat katosivat. Oli niin paljon kaikkea uutta: Kivoja yhteisöjä, luettavaa, samanhenkisiä ihmisiä, keskusteluja. Enää en kuitenkaan kärsi someväsymyksestä. Apu löytyi läheltä: Riitti kun katsoi peiliin.

Kun opettelin sanomaan EI, hävisi se tunne, että pian tässä kiipeillään seinille. Verkossa ei ole alkua eikä loppua sillä tavalla, että ne joku puolestani valmiiksi asettaisi. On opittava piirtämään rajoja itselleen, tämä kuuluu itsensä johtamisen taitoihin.

Outi_Lammi_keskittymistaito
Kuva: Dustin Scarpitti, Unsplash

Keskittymiskyvyn menetystä surtaessa toistuu keskeisenä teemana pakko ja täytyminen. Nykyaikainen ultrayksilöllinen ihminen osoittautuukin melkoiseksi laumasieluksi: Pitää ottaa selfieitä ja kuvia lounaslautasesta, pitää kommentoida ja osallistua “sorsastustalkoisiin”. Jaksamisen suojelu on kuitenkin jokaisen omalla vastuulla. Koko ajan tulee uusia toimijoita, joiden edun mukaista on, että mahdollisimman moni olisi tavoitettavissa jakamaan ja tykkäämään. Heistä ei taatusti kukaan tule sanomaan, että sinun huomiokykysi ja jaksamisesi rajasi ovat nyt tässä. Elämän hallinnan tunne palaa vähitellen kun ryhtyy itse päättämään itse milloin ja missä on tavoitettavissa, kuinka nopeasti reagoi ja mihin osallistuu.

Ihmisaivot ovat sopeutuvaiset ja muovautuvat sen mukaan, mitä niiden omistaja paljon tekee. Jos aivot on omilla valinnoilla saatu totutettua pirstaleiseen arkeen ja tämä koetaan kuitenkin rasittavaksi, eikö kannattaisi ryhtyä totuttamaan aivojaan monipuolisempaan käyttöön? Keskittymistä on mahdollista harjoitella. Se ei ole koko ajan kauhean kivaa, mutta onko jossakin luvattu, että elämän hyvät asiat saa helpolla?

Jaa Facebookissa!
Jaa Twitterissä!
Jaa Linkedinissä!
Jaa Pinterestissä!
Seuraa Youtube-kanavaa!
Lähetä linkki kaverille!
ageismi ajanhallinta esiintyminen esitysgrafiikka esitysgrafiikkakoulutus etätyö Evernote Excel Excel-koulutus Instagram iOS itsensä johtaminen kaavio kirjat koulutus kuva Microsoft Office Microsoft Office -koulutus monipaikkatyö muistikirjaohjelma office 365 OneNote OneNote-koulutus oppiminen peliajattelu Pivot-taulukko PowerPoint PowerPoint-koulutus PowerPoint-vinkki presentaatio Prezi Prezi-koulutus sosiaalinen media sparkline sparkline-kaavio Sway sähköposti tietotyö tuottavuus työssäoppiminen uusi työ visuaalinen ajattelu visualisointi webinaari yrittäjyys

Vastaa