Monipaikkatyö vai muuttoauto?

Julkaistu Julkaistu: Blogi

Viime viikolla nostettiin taas esille eräs kestoaihe, nimittäin suomalaisten haluttomuus muuttaa työn perässä. Käytännössä tällä ei tarkoiteta suomalaisten muuttohaluttomuutta yleensä vaan etusormea heristellään maakunnissa asuville, jotka eivät halua muuttaa pääkaupunkiseudulle. Siellä on työtä, mutta asiat eivät ole ihan niin yksinkertaisia kuin miltä ne helsinkiläistä päättäjää kuljettavan mustan auton takapenkiltä katsoen näyttävät. Normisuorittaja-blogin Annukka on ansiokkaasti kirjoittanut mm. syistä, joiden vuoksi muutto vaatii käytännössä vähän enemmän kuin muuttoauton tilaamisen. Syyt ovat muuten hyvin pitkälle samoja, joita pidetään täysin pätevinä silloin kun muuton pitäisi tapahtua toiseen suuntaan – tällöin esimerkiksi muuttoon pakottaminen ei tule kysymykseenkään, koska se on raju toimi, jota olisi harkittava tarkasti.

Normisuorittaja käsittelee väitettyä muuttohaluttomuutta arvojen näkökulmasta. Tästä onkin hyvä jatkaa kysymällä, että miksi ei ajatella niin, että käytössämme olevan teknologian pitäisi palvella ihmistä ja auttaa häntä elämään omien arvojensa mukaista elämää? Kaikenlaisten työvälineiden kehittämisen taustalla ihmisellä lienee ollut ajatus päästä elämästä vähän helpommalla.

Somekeskusteluissa olen ennenkin nimennyt monipaikkatyön edes osaratkaisuksi tähän muuttoasiaan (käytän mieluummin termiä monipaikkatyö, koska se kuvaa työntekoformaatin todellisuutta paremmin kuin vanhentunut etätyö). Kaikki eivät voi ryhtyä monipaikkatyöhön, mutta huomattavasti useampi kuin kuvitellaan. Kuitenkin monipaikkatyötä käsittelevä keskustelu katkeaa yleensä noin kolmanteen puheenvuoroon: joku vetää esille tasapäisyyskortin ja sanoo, ettei tällaista voi edes ajatella, kun kaikki eivät voi näin työskennellä. Jos meidän pitää odottaa työelämän uudistamista ja digiloikkaa siihen saakka, että löydetään kaikille ja kaikenlaisten työn tekijöille yhtäläisenä sopiva ratkaisu niin aurinko on ehtinyt nielaista maapallon ennen kuin on päästy edes ponnistamaan sitä loikkaa varten. Nykyisessä maailmassa on hankala elää, ellei siedä sitä, että erilaisissa tilanteissa hyvät ratkaisut ovat erilaisia.

Väistämättä vedotaan myös siihen, että monipaikkatyöstä on huonoja kokemuksia, mm. kommunikaatio on yskähdellyt. Ai sentään näitä klassikkoselityksiä! Ideoiden torppauskeino numero yksi on se, että “ei se toiminut ennenkään”.

Näin Normisuorittaja:

“….me tietotyötä tekevät pystymme kyllä pääsääntöisesti hoitamaan työmme vähän kauempaakin pääkonttorista tai asiakkaista, jos vaan työpaikan kulttuuri sen sallii ja ihmisiin luotetaan. Yleisesti ottaen tarvitsemme kuitenkin nykyistä suurempaa avarakatseisuutta joustavaan työn tekemiseen. On vanhanaikaista pakottaa ihmiset muuttamaan työn perässä, kun meillä on kaikki maailman viestintäteknologia käytössämme. Tässäkin tosin nähdään, että teknologiasta ei ole apua, jos asenteet eivät muutu.”

Teknologia ja järjestelmät kehittyvät, mutta asenteet elävät 60-lukua. Virtuaalisten työtilojen ja monipaikkatyön mahdollistavien viestintäjärjestelmien hyödyntäminen on puolitiessään, koska työntekijä nähdään laiskana mikrojohtamista tarvitsevana lusmuna. Parasta olisi kun hänet saisi istumaan esimiehen silmien alle kädet koko ajan näkyvissä.

PhotoStockEditor_PSE176
Kuvan lähde: www.photostockeditor.com

Jos toimimaton kommunikaatio olisi automaattinen seuraus siitä, että ihmiset tekevät töitään fyysisesti eri paikoissa niin miksi huonoa kommunikaatiota sitten on niin paljon sielläkin missä ihmiset istuvat vieri vieressä vain ohuen sermin erottamina? Kommunikaatio on asia, jota on mahdollista parantaa ja johon liittyviä asioita voidaan oppia, kunhan se katsotaan tarpeelliseksi. Koska hyvä kommunikaatio on johtamis- ja itsensäjohtamiskysymys, se on tahdon asia.

Asenteet ja mukavuudeksi muuttuneet tottumukset ovat uusien asioiden kokeilun ja oppimisen tulppa. On totuttu siihen, että asiat hoidetaan istumalla samassa neuvotteluhuoneessa saman pullalautasen äärellä. En kiellä kasvokkaisten tapaamisten arvoa, mutta minusta sitä myös liioitellaan. Monta kertaa kasvokkaisten tapaamisten ylistys on vain muutosvastarinnan stailaamista katu-uskottavaksi.

Työn tekemisen salliminen eri tavoin vaatisi monelta uudenlaisen työkulttuurin omaksumista, mikä onkin koko työelämän uudistamisen eräs edellytys. On kehitetty hienoja järjestelmiä, joilla voidaan käsitellä tietoa paikasta riippumatta jopa reaaliajassa toisen kanssa, kommentoida asioita tekstillä ja videovälitteisesti sekä järjestää kokouksia ja kokonaisia koulutustilaisuuksia verkon yli. Mihin näitä järjestelmiä sitten on tarkoitus käyttää ellei työn tekemiseen ja viestintään?

Jaa Facebookissa!
Jaa Twitterissä!
Jaa Google+ :ssa!
Jaa Linkedinissä!
Jaa Pinterestissä!
Seuraa Youtube-kanavaa!
Lähetä linkki kaverille!
ageismi ajanhallinta esiintyminen esitysgrafiikka esitysgrafiikkakoulutus etätyö Evernote Excel Instagram iOS iPad itsensä johtaminen kaavio kirjat koulutus kuva Microsoft Microsoft Office Microsoft Office -koulutus monipaikkatyö muistikirjaohjelma office 365 OneNote OneNote-koulutus oppiminen peliajattelu pelillistäminen Pivot-taulukko PowerPoint PowerPoint-koulutus presentaatio sosiaalinen intra sosiaalinen media sparkline sparkline-kaavio Sway sähköposti tietotyö tuottavuus Twitter työssäoppiminen uusi työ visualisointi webinaari yrittäjyys

3 kommenttia “Monipaikkatyö vai muuttoauto?

Vastaa